Kolmannen ja vikan MC-kisan K1 500m A-finaali. Hmm. Racicen ja Duisburgin kisat vedittiin siis perättäisinä viikonloppuina, mikä oli sinänsä uutta koko melovalle yhteisölle, ja nyt kun tuo reissuruljanssi on takana, niin toivottavasti tämä jäi ainutkertaiseksi kokeiluksi. Maailma tuskin pelastui 600 urheilijan plus usean sadan staffin edestakaisella lentämisellä Euroopan taivailla, eikä yhden pienen meloskelijan sielu ja saati sitten ruumiskaan tuntenut itseään ihan vetreimmäksi enää Saksan maalla.
Aber, Duisburg on yksi mun lempibaanoista, tuolla olen melonut muutaman tunnin sisällä kaksi MM-hopeaa eräänä sunnuntaiaamupäivänä v.2007. Ainakaan rataa ei voisi siis syyttää. No, ennen oli ennen ja nyt oli nyt: tämä olisi meidän kansallinen EM-ja MM-katsastus tälle kesällä, kunkin matkan "voittaja" lunastaisi edustuspaikan ko.matkalle. Oli siis keskityttävä tekemiseen ja unohdettava haukottelu. Ja Racicen jäljiltä halu korkeammalle sijoitukselle teki keskittymisen lopulta helpoksi.
Ihan hyvin se meni. Erilaisella taktiikalla kuin Tshekeissä, toki huomioon ottaen oma "ei ihan paras rytinä"-olo: maltillisempi alku ja lopussa kaikki tekeminen siihen että pyrin pitämään kasassa teknisesti ja saamaan voimaa vetoon koko ryytyneesta kropasta. Videolla olen radalla 9 lähimpänä kameraa. Startissa aavistin hieman ja ensimmäinen veto tuli osin päin starttipömpeliä, ei siis ihan onnistunut suoritus.
Videolta hyvin näkee asioita joihin keskittyä tulevina viikkoina, kuukausina, kohti MM-kisoja: teknisesti yritän saada melonnan paremmin "pakettiin", nyt kädet ja kroppa tekevät töitä erillään (Duisburgissa ehkä selkeimmin, Poznanissa oli parasta tekemistä tuon suhteen), säätöjen ja melan kanssa etsin ja löydän sellaisen työskentelyasennon ja välitykset, jotka edesauttavat myös tuon ensinmainitun paketin löytymistä. Tällä hetkellä istun turhan lähellä veden pintaa kanootin pohjalla pikkuhobittina, asento tekee yksittäisestä vedosta ehkä turhankin raskaan, ja väsyessä paketti lähtee sitten helposti falskaamaan kun ... kaikki liittyy kaikkeen. Ja kaikkeen voi vaikuttaa.
Jep! Tämä riiittänee Duisburgista, siitähän on jo aikaakin.
Ai niin, vielä niistä valinnoista: virallista tietoa EM- ja MM-edustajista ei ole vielä Kanoottiliiton ratajaostolta mailiin putkahtanut, mutta käytännössä tilanne on seuraavanlainen: MC-kisojen perusteella minä lunastin edustusoikeuden K-1 500metrille ja Jenni K-1 200 metrille kesän tuleviin arvokisoihin. Tämähän on sikäli jopa historiallista, että jo kesäkuun alussa katsastukset on katsastettu ja voimme oikeasti keskittyä tekemään kaiken MM-menestyksen ja olympiapaikkojen eteen. - Huaah! Kiitos selkeistä katsastussäännöistä niiden laatijoille, hienoa että vältämme viimeisen viikon paniikkikarsintaratkaisut, äänestykset (!!!) ja mitä näitä nyt on meidän melontaurien aikana ollutkaan ;-). Ja Kyllä: tämä oli piikki!
By the way: Duisburg on baanana tunnettu siitä, että tuulisen kelin sattuessa pyörittää tuuli ikävästi sinnetänne aiheuttaen usein epäreilut olosuhteet eri radoille (ts. toinen laita voi olla tuulelta suojassa, toisella laidalla melovien samanaikasesti puskiessa vastatuuleen). Tästä johtuen, ja hyvässä yhteisymmärryksessä, juttelimme asiasta joukkueenjohtaja Panun ja Jennin kanssa yhdessä torstai-iltana ennen ensimmäistäkään starttia, ja konsensus oli seuraavanlainen: "Melotaan nämä kisat hyvin, ilman paineita mahdollisista epäreiluista olosuhteista ja karsinnoista, tilanne aiempien Cuppien jälkeen on ns.2-0 molemmilla matkoilla, ja se riittää katsastukseksi". Tämä tapahtui siis kulisseissa. Tuosta pienestä palaverista jäi varmasti meille kaikille mukava ja helpottunut tunne, turha asioista on tehdä sen vaikeampia kuin ne ovat. Silloin kun ne ovat helppoja.
Ja niinhän se tuuli sitten välillä pyörikin, mutta melko reilut olivat olosuhteet. Tulokset olivat jokatapauksessa edellisten kisojen tapaan selkeitä, tilanne sunnuntaina Saksassa ns.3-0 molemmilla yksiköiden Olympiamatkoilla, eli paperilla olevien karsintasääntöjenkin mukaan kaikki sujui poliittisesti korrektisti! Helpompaa tämä melontapolitiikka verrattuna valtakunnalliseen. Mutta meillähän onkin kaikilla sama tavoite ;-).
Anne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti