Photofinish K-1 500m välierä. Neljä parasta 0,24sek sisällä. Tiukassa kisassa neljänneksi ja täten ulos finaalista jäi Pekingin olympiakakkonen Italian Josefa Idem.
Tulokset samasta välierästä. (Klikkaamalla kuva aukeea isompana)
Nopea raportti Belgradin aamusta: kesän finaalipaikkojen suora sai siis jatkoa, ja huomenna sunnuntaina melon EM-finaalissa Serbian aikaa kello 10.05. Välierän voitto takasi hyvän radan finaaliin; starttaan radalta 8 olympiavoittaja Inna Osypenko-Radomskan (rata 7) vierestä. Kaikkiaan todella kova "line-up" finaalissa, kuten EM:ssä kuuluukin. Tänään minulla on kisaamisen osalta välipäivä, ohjelmassa palauttava melonta ja hölkkä hautovassa kuumuudessa ja lihashuoltoa varjon puolella. Säätiedotus lupaa tälle päivälle "sää on kuumempi kuin eilinen", mittarissa lukemat liikkunevat 35-asteen tienoilla. Huh!
Puolen tunnin päästä hyppään junaan Tammisaaressa. Määränpäänä Serbia ja Belgradin EM-melonnat. Tuloksia voi seurata järjestäjien sivuilta: http://www.ec-belgrade2011.com/.
Kisaan EM-vesillä yksiköiden 500 metrillä, perjantaina n.klo 12 on alkuerät ja iltapäivällä n.klo 17 välierät. Sunnuntaina kymmenen maissa finaali. Tavoitteena finaali ja siellä jotain muuta kuin viides sija ;-). Kesän toistaiseksi parasta suoritusta tekemään siis!
Viikonloppuna melottiin perinteinen Häme Regatta Tampereen Kaukajärvellä eli Kauksulla, vuosien 1973 ja 1983 MM-vesillä. Tämä oli kauden ensimmäinen ratakisa kotisuomessa niin minulle kuin kaikille muillekin mukana olleille. Upea keli ja tasapuoliset olosuhteet hellivät koko viikonlopun ajan: lauantaina selän takaa puhalsi mukavasti kyydittänyt myötätuuli ja sunnuntaina taas selkeä vastatuuli. Nuorille alle 18- ja 23-vuotialle kisa toimi katsastuksena tuleviin junnujen EM-kisoihin, minulle vastaavasti valmistautumisena tämän viikon perjantaina alkaviin EM-kahinoihin. Ihan pienimmille kilpamelojille ja heidän taustajoukoilleen tämä oli varmasti myöskin mukava kisakauden avaus, ei tarvinnut vanhasta muistista kaivaa pipoja ja hanskoja esille.
Tulevaisuuden mestarit pitkän matkan kierroskisassa
Petteri Hallila Kangasalan Melojat
Jukka Laamasen (Mikkelin Melojat) lähtökiihdytys
Osallistuin kaikille naisten yksikkömatkoille. Duisburgin maailman cupin päättymisen jälkeen valmistautumistani tuleviin EM:iin ei ole suunniteltu eikä toteutettu ns.normaalin arvokisavalmistautumiskaavan mukaan, ratkaisut epätavalliselle toteutukselle ovat olleet tietoisia. Näin siis: heti Duisburgin jälkeen vaihdoin melamallia ja merkkiä. Olin testannut kyseistä melaa (Bracsa4min) jo Cup-kiertueen aikana, mutta vaihto katsastusruljanssin keskellä ei ollut mahdollista. Nyt siis oli otollisin ajankohta, saisin vahvistusta oikeasta ratkaisusta Kauksun ja EM:ien kisastarttien myötä (EM:ien jälkeen alkaa kuukauden kilpailutauko, jolloin olisi mahdoton nuijia 100% päätöstä). Ja jo nyt tuo vaihdos on ”taputeltu”; Kauksulla melonta oli teknisesti parempaa kuin Cupeissa, mela kuin hanska kädessä :). Jep!
Toinen viritys minkä tein heti harjoitteluun palattuani oli istuinkorkeuden nosto. Kolmas ja koko kautta ajatellen isoin ratkaisu oli palata ns. perusharjoitteluun Duisburgin jälkeen. Vaihtoehtoisesti olisin voinut jatkaa kilpailuihin valmistavaa ja ”viritttävää” herkistävää treeniä, mutta MM:ien kannalta tämä ratkaisu oli oikea. - Hah! Oikeita ratkaisuja ei valmennuksessa oikeasti ole, mutta uskon (ja ohjelmointiani raksuttava Pete Pitkänen uskoo) että tämä oli oikea. Ja usko ja oma luottohan se ratkaisee näissä hommissa. Eli PK-PK+-VK+/kynnystehon melontaa, juoksua, monipuolista yleisvoimaa, ainoat kovatehoiset melonta”harjoitukset” ennen EM:iä olisivat Kauksun kisat.
Tampereen helteessä melottiin lauantaina 200m ja 1000m, kaksisataa tuntui pirteältä ja aika olikin hyvä: 40,6sek. 41sek alitus oli ensimmäinen tällä kaudella. Tonnin loppuajakseni oli tuloslistassa kirjattu 3.56,?? (katsomosta muutaman kellon mukaan 3.54 alkuinen, no oli mitä oli, hyvä se oli), selkeä neljän minuutin alitus ja ehjä hyvävoimainen suoritus. Kaiken kaikkiaan tuo tonni oli hyvätasoinen noin suomalaisittain: muut tytöt meloivat porukalla ennätyksiään, on harvinaista herkkua suomessa että kolmen kärki meloo alle 4.11. Hurraa!
Tuisku Jarva (Vesisamoilijat Lahti) on selättänyt sitkeät sairastelut, sinnikkyys palkitaan!
Naisten tonnin startti komentoa vaille valmis
Sunnuntaina puuskutin 500 alkuerän ja finaalin, vastainen söi vauhtia tehokkaasti mutta vedot olivat kyllä hyviä. Erityisesti alkuerävetoon olin tyytyväinen, irtonaisen ja räväkän oloista. Ehkäpä viimepäivien rauhalliset harjoitusvauhdit ovat tuoneet pirteyttä kroppaan!? Valmennuskirjallisuudesta tuttu Mr. /Mrs. Superkompensaatio työssään?
Viikonloppu päättyi yhteislähtönä melottuun 5000m kierroskisaan, jossa tulin maaliin kokonaiskisan kolmantena nuorten herrojen seassa. Kaiken kaikkiaan tehokas ja mukava viikonloppu, hauska nähdä meitä melojia ja toteuttaa talvella tehtyä omaa masterplania- jossa siis lukee runsaasti laadukkaita kisastartteja- tältäkin osin.
OBS: Kaikki nämä kuvat Häme Regatasta: Joonas Viuho. Kiitos Joonakselle!
Kolmannen ja vikan MC-kisan K1 500m A-finaali. Hmm. Racicen ja Duisburgin kisat vedittiin siis perättäisinä viikonloppuina, mikä oli sinänsä uutta koko melovalle yhteisölle, ja nyt kun tuo reissuruljanssi on takana, niin toivottavasti tämä jäi ainutkertaiseksi kokeiluksi. Maailma tuskin pelastui 600 urheilijan plus usean sadan staffin edestakaisella lentämisellä Euroopan taivailla, eikä yhden pienen meloskelijan sielu ja saati sitten ruumiskaan tuntenut itseään ihan vetreimmäksi enää Saksan maalla.
Aber, Duisburg on yksi mun lempibaanoista, tuolla olen melonut muutaman tunnin sisällä kaksi MM-hopeaa eräänä sunnuntaiaamupäivänä v.2007. Ainakaan rataa ei voisi siis syyttää. No, ennen oli ennen ja nyt oli nyt: tämä olisi meidän kansallinen EM-ja MM-katsastus tälle kesällä, kunkin matkan "voittaja" lunastaisi edustuspaikan ko.matkalle. Oli siis keskityttävä tekemiseen ja unohdettava haukottelu. Ja Racicen jäljiltä halu korkeammalle sijoitukselle teki keskittymisen lopulta helpoksi.
Ihan hyvin se meni. Erilaisella taktiikalla kuin Tshekeissä, toki huomioon ottaen oma "ei ihan paras rytinä"-olo: maltillisempi alku ja lopussa kaikki tekeminen siihen että pyrin pitämään kasassa teknisesti ja saamaan voimaa vetoon koko ryytyneesta kropasta. Videolla olen radalla 9 lähimpänä kameraa. Startissa aavistin hieman ja ensimmäinen veto tuli osin päin starttipömpeliä, ei siis ihan onnistunut suoritus.
Videolta hyvin näkee asioita joihin keskittyä tulevina viikkoina, kuukausina, kohti MM-kisoja: teknisesti yritän saada melonnan paremmin "pakettiin", nyt kädet ja kroppa tekevät töitä erillään (Duisburgissa ehkä selkeimmin, Poznanissa oli parasta tekemistä tuon suhteen), säätöjen ja melan kanssa etsin ja löydän sellaisen työskentelyasennon ja välitykset, jotka edesauttavat myös tuon ensinmainitun paketin löytymistä. Tällä hetkellä istun turhan lähellä veden pintaa kanootin pohjalla pikkuhobittina, asento tekee yksittäisestä vedosta ehkä turhankin raskaan, ja väsyessä paketti lähtee sitten helposti falskaamaan kun ... kaikki liittyy kaikkeen. Ja kaikkeen voi vaikuttaa.
Jep! Tämä riiittänee Duisburgista, siitähän on jo aikaakin.
Ai niin, vielä niistä valinnoista: virallista tietoa EM- ja MM-edustajista ei ole vielä Kanoottiliiton ratajaostolta mailiin putkahtanut, mutta käytännössä tilanne on seuraavanlainen: MC-kisojen perusteella minä lunastin edustusoikeuden K-1 500metrille ja Jenni K-1 200 metrille kesän tuleviin arvokisoihin. Tämähän on sikäli jopa historiallista, että jo kesäkuun alussa katsastukset on katsastettu ja voimme oikeasti keskittyä tekemään kaiken MM-menestyksen ja olympiapaikkojen eteen. - Huaah! Kiitos selkeistä katsastussäännöistä niiden laatijoille, hienoa että vältämme viimeisen viikon paniikkikarsintaratkaisut, äänestykset (!!!) ja mitä näitä nyt on meidän melontaurien aikana ollutkaan ;-). Ja Kyllä: tämä oli piikki!
By the way: Duisburg on baanana tunnettu siitä, että tuulisen kelin sattuessa pyörittää tuuli ikävästi sinnetänne aiheuttaen usein epäreilut olosuhteet eri radoille (ts. toinen laita voi olla tuulelta suojassa, toisella laidalla melovien samanaikasesti puskiessa vastatuuleen). Tästä johtuen, ja hyvässä yhteisymmärryksessä, juttelimme asiasta joukkueenjohtaja Panun ja Jennin kanssa yhdessä torstai-iltana ennen ensimmäistäkään starttia, ja konsensus oli seuraavanlainen: "Melotaan nämä kisat hyvin, ilman paineita mahdollisista epäreiluista olosuhteista ja karsinnoista, tilanne aiempien Cuppien jälkeen on ns.2-0 molemmilla matkoilla, ja se riittää katsastukseksi". Tämä tapahtui siis kulisseissa. Tuosta pienestä palaverista jäi varmasti meille kaikille mukava ja helpottunut tunne, turha asioista on tehdä sen vaikeampia kuin ne ovat. Silloin kun ne ovat helppoja.
Ja niinhän se tuuli sitten välillä pyörikin, mutta melko reilut olivat olosuhteet. Tulokset olivat jokatapauksessa edellisten kisojen tapaan selkeitä, tilanne sunnuntaina Saksassa ns.3-0 molemmilla yksiköiden Olympiamatkoilla, eli paperilla olevien karsintasääntöjenkin mukaan kaikki sujui poliittisesti korrektisti! Helpompaa tämä melontapolitiikka verrattuna valtakunnalliseen. Mutta meillähän onkin kaikilla sama tavoite ;-).
Racice K-1 500 A-finaali. Oon radalla 2, toisiksi kauimmaisena kamerasta, tuttu sininen kanootti. Tässä finaalissa minulla oli ihan tarkoituksella ns.suicide taktiikka, todella rohkea kova aloitus ja "vikalla 150m kaikki mitä on", sumeeksi siis. No, näkyykin videolta melkoisen selkeästi, todella hyvin lähti ja sumeeksikin meni mutta suppeaksi myös tuo loppu. Valitettavasti kisa oli sen 500 metriä mitä pitikin, eikä 400m. Racicessa mulla oli näistä Cupeista irtonaisin ja irtiottokykyisin olo kropassa. Mutta mutta: lisää maitohaponsietokykyä ja taloudellisempi tekniikka varsinkin ekalle kakspuokille, niin suicide taktiikkakin voi olla voittava taktiikka. Kokeiltu on tämäkin nyt, ja hyvä niin.
Kolmas MC-osakisa melottiin Duisburgin upealla Sportpark Wedaun areenalla
Tasaista työtä, hyviä suorituksia ja onnistunutta tekemistä, oman suunnitelman toteuttamista. Saksan Duisburgista lapoihin jäi siis kuudes sija 500metrillä. Kärki oli taas inasen lähempänä, pronssi jäi alle sekunnin päähän. Se ei ole paljoa, laitan tähän alle muutaman kuvan vedosta.
Finaalissa rata 9
Viimeisiä poijuvälejä
Erot maalissa
Jaa-a, kuudes on kuudes, I want more.
Joo-o! Kova on halu ottaa ero kiinni, ja se on mahdollista. Mun melontauran ensimmäisen valmentajan Ukun sanat osui toivottavasti -varmasti!!- kohdilleen : "Potti antaa odotuttaa itseään." Niin sen täytyy olla, harjoituskausi ja kisakausi on kesken, pääkisaan MM:iin on 11 viikkoa aikaa. Hyviä asioita näissä kevään MC-kisoissa oli suorituksen tasaisuus ja onnistuminen kelissä kuin kelissä (mm. niin Poznanin kovassa vastaisessa ns.pipokelissä kuin Racicen tyynessä helteessäkin), kovan välieräseulan läpäiseminen joka kerta (taso on tällä hetkellä laaja, reilu 15 naista taistelee 500 metrillä A-finaalisijoituksesta ja tätä myöden vaihtuvuus finaaleissa oli suurta), hyvä ote tekemiseen ja kilpailemisesta nauttiminen, uskallus tehdä välinekokeiluita turneen aikana (nyt käyttämäni mela+kanoottivalinnat tein vasta reilu viikko ennen ensimmäistä osakilpailua ja säätöjen osalta säätämistä on edelleen).. listaa voisi jatkaa, mutta parasta tilanteessa on se, että en ole vielä puristanut kaikkea irti kropastani. Paras puristamatta tässä vaiheessa kautta on parasta :).
Kesän toistaiseksi onnistunein 200m veto tuli semissä, 3.sija/ 0,2sek A-finaalista
Miika taisteli 500 ja 1000 metrin yksiköissä
"Mitä?! Oltiinko me niin hyviä?" Pauliina ja Oona K-2 500m välierän jälkeen
Henriette (DEN), Jenni ja minä
Vanhoja kavereita jo yli 10vuoden ajalta, Sabrina ja Miguel Argentiinasta. 2000-luvun alussa olin treenileirillä Argentiinan Andeilla heidän joukkueensa mukana
Pete ja Panu, Suomen Kanoottiliitto
Kova kiertue takana. Suomen pieni joukkue suoritui hienosti isojen melontamaiden puristuksessa; Jenni Mikkonen meloi vakuuttavasti kahdesti kahdensadan mitaleille, nuoret MC-debytantit Miika Dietrich, Oona Vasko sekä Pauliina Polet ottivat tuntuman tarvittavaan vauhtiin hyvällä asenteella, huoltotiimi Panu Kanniainen -Lauri Palmroth - Pete Pitkänen tekivät meille urheilijoille urheilemisen helpoksi. Kiitos tästä ja kesähän jo alkoikin kesäkuun myötä, kutina on että hyvä kesä on tulossa!
